Töiden loputtua alkusyksystä päätin viimein, että aika on kypsä alanvaihdolle. Myyjänä nautin asiakkaiden kohtaamisesta ja heidän auttamisestaan pienissä ja isoissa ongelmista. Ompelu siinä sivussa sujui, mutta ei tullut samalla tavalla sydämestä. Kun vapaata aikaa äkkiä oli, jo useamman vuoden mielessäni pyörinyt ajatus vaihtaa ammattia ihmisläheisempään leimahti. Otin yhteyttä Kuopion Setlementti Puijolaan ja sain työkokeilupaikan Tyttöjen Talolta.
 |
| Tunnelmaa Tyttöjen Talolla |
Vajaan kolmen kuukauden jaksolla tutustuin laajasti sosiaalialan ammatteihin ja toimijoihin. Tyttöjen talolla työ on verkostoitunutta ja työmuotoja yhden päivän sisälläkin voi nähdä monia. Työkokeilussani pääsin mukaan ryhmiin ja avoimeen toimintaan. Olin osallistujan roolissa valokuvausryhmässä ja nuorten äitien vertaistukiryhmässä lisäkäsinä. Tapahtumia ja teemapäiviäkin ehti tulla talossa ollessani. Olin mukana juhlistamassa kansainvälistä tyttöjen päivää Tyttöjen Talolla (11.10.2014), suunnittelemassa töpajaa mediakasvatus-seminaarin yhteyteen (mediakasvatus.nyt 2014 11.11.2014) sekä seuraamassa puheenvuoroja Nuoret rikoksen uhreina - seminaarissa 30.10.2014 ja Asumisen verkostopäivillä 7.10.2014. Yhdessä työkokeilun ohjaajan kanssa muotoilin tulevaisuuden suunnitelmia ja otin selvää mahdollisuuksistani. Olen äärettömän kiitollinen koko Kuopion Tyttöjen Talon väelle kaikista upeista kokemuksista.
Nyt kevätpuolella olen jo uuden haaveet mielessäni. Odotan innokaana pääsyä takaisin työelämään - ja toisaalta toivon sormet ja varpaat ristissä opiskelupaikkaa sosionomin koulutusohjelmassa.
 |
| Mihinhän tieni vielä vie? |
